Sähköpyörän teho ja vääntömomentti

Mitä sähköpyörän moottorille ilmoitetut teho- ja vääntömomenttilukemat käytännössä tarkoittavat? Esimerkkinä keskimoottoriset sähköpyörät Helkama FE11 jossa on moottorina Shimano EP8 85 Nm / 250 W ja Cube Acid Hybrid One moottorinaan Bosch Active line Plus 50 Nm / 250 W.
Tilaa Velogin KZbin-kanava nähdäksesi lisää vastaavanlaisia videoita - ei maksa mitään! bit.ly/velogisub
Haluatko tukea kanavaa ja saada siltä lisäominaisuuksia? Tilaajana voit liittyä kanavan jäseneksi: bit.ly/velogisti
Tilaa myös Velogin Sisärenkaan maksuton uutiskirje sähköpostiisi: bit.ly/sisuri
"Onneksi pyörä on keksitty" paidat ja muut Velogi tuotteet: bit.ly/velogishop
Hieman eri valikoima uudessa kaupassa: bit.ly/velogimerch
Tekemällä ostoksesi ao. affiliate-linkkien kautta tuet Velogin toimintaa - hinta on sinulle silti sama!
Wiggle: tidd.ly/668b848d
Chain Reaction Cycles : tidd.ly/2DVdZFz
Wahoo: bit.ly/wahoovelogi
Muc-Off: bit.ly/mucoffve...
#OnneksiPyöräOnKeksitty

[@karihaajanen]

Kiitos. Sähkömoottorin laakereiden vaihdosta/rasvauksesta yms. sisuskalujen tutkiskelusta olisi kiva saada videota. Itse olen noita omaani laittanut, mutta aika fiilispohjalla saa edetä, kun ohjeistukset tiukassa ja varaosat saa melkein rakentaa itse.

[@akilaaksonen4437]

Itellä boschin cx-line 85nm..usko loppuu ennenkuin veto..yritin sotkee kotikaupungin laskettelurinteen hissikuilua ylös mut ensin suti ja sitten keuluttiin ympäri.. harmittaa vaan kun eväänä repussa oleva oluttölkki puhkes kun keräsin itseni 😇😇😇

[@Protodyyd]

Hienosti avattu aihe! Vääntö kun kasvaa, niin samalla myös hidastuu hieman nopeuskin, jos teho on sama. Ketjut ovat jo kovilla, kun voimaa on tuota luokkaa. 85nm + kuskin voimat on jo paljon, sehän vastaa lähes samaa voimaa, jota tarvitaan auton renkaan pultteihin.

[@petek2432]

Kiitos taas hyvästä videosta. 👍 P.S. Ei kai mennyt yötöiksi, jos kolmelta aamuyöstä näitä pitää miettiä. 🤔🤣

[@JuSa172]

Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta👍 itselläni on boshin moottorilla pyörä ja max vääntö 85 nm. Hassua ja kummallista on se, että 70-80 luvun perheautoissa oli huomattavasti pienempi vääntö. Moottorin tuottama teho varmaan auttoi auton liikkumisessa🤔

[@Huppelipeli]

Olisko niin että auton kampiakseli pyörii hiukan nopeammin kuin polkupyörän?

[@MrDementori]

Joo, pyörässä tyypillisesti 50-100 rpm vs. auton moottori ehkä 1000-8000 rpm.

[@FINSTREAM]

Kiitos tästä videosta ja harmi kun ei ole sähköpyörää vaan perus maastopyörä

[@Artesaani]

"Okei, ihan kiva tietää näin kolmelta aamuyöstä..." Kyllä se on justiin näin, ei nyt ihan kolmee vielä ole, mutta kuitenkin. Sitä jää vaan roikkumaan tänne.

[@sepposiira3739]

Mä ainakin kerron kaikille että ajan Ecolla koska nautin "tuntumasta". Oikeasti poljen Turbolla, Sportilla tai jollain vastaavalla ja nautin siitä että pyörä kiskoo motti punaisena varusteineen satakiloista ukkoa. 😅

kiitos 🙏

[@Sglydipate]

Sain velipojalta 26" kickbiken 250w sähkömoottorillisen eturenkaan. Sehän sopi täydellisesti maastopyörääni ja täytyy sanoa, että on kyllä mukava ajaa. Polkiessa on takaveto ja moottoria käytettäessä etuveto. Peukalokaasullahan tuo toimii ja pyörän paino nousi noin 8kg akkuineen päivineen. Maastoonkin kehtaa vielä mennä, kun eturengas nousee nätisti ilmaan tarvittaessa. 30km/h huippunopeus - ai että kun on kiva ajaa. Näytöstä voi sitten säätää moottorin ominaisuuksia jne

[@jeantodt666]

Yksi muuttuja vielä on vaihteisto, mikä muuttaa vääntömomenttia mikä kohdistuu takarenkaaseen ja mikä vie eteenpäin. Eli jos pienempi tehoisessa moottorin yhteydessä käytetään tiheämpää välitystä, niin renkaan tarjoama momentti tiehen tasoittuu tehokkaamman moottorin omaavaan vastaan.. Eli se moottorinteho ei kerro kaikkea, vaan ratkaiseva on takapyörän tarjoama voima. Näin se toimii kilpa-autoissakin, eikä fysiikan lakeja varmaan nämä sähkövatkaimet pysty muuttamaan.

[@tuunaes]

Polkupyörän voimansiirto pysyy samana oli siinä mikä tahansa avustusmoottori, tai ei ollenkaan. Eli vääntö (ja vääntökäyrä vs kadenssi) ratkaisee avustaako moottori oikeasti mäessä, vai onko se mäkitutka ja vauhti hyytyy.

[@jeantodt666]

@@tuunaes kyllä se vaihteisto vaan vaikuttaa takapyörän tarjoamaan vääntöön, kun se sattuu olemaan moottorin/polkimien ja takapyörän välissä. Juuri samalla tavalla kuin auton vaihteisto, useasti autossa 4-vaihde on kutakuinkin 1:1, sillä harvemmin pystyy liikkeelle lähtemään saatikka erittäin alhaisissa nopeuksissa kiihdyttämään. Toki siinä on vielä perävälitys helpottamassa.. Autoissakin tehonmittaus tehdään 4-vaihteella, jotta teho/vääntökäyrä on mahdollisimman lähellä todellista. Eli pienemmällä vaihteella saadaan kovempi vääntö tienpintaan kuin isolla vaihteella. Ja juuri se tiehen kohdistuva vääntö vaikuttaa eniten ja siinä vaihteisto näyttelee omaa osaa.

[@jeantodt666]

@@tuunaes Ja en tiedä oletko kuullut että mm.takapakkoja saa eri välityksillä ja se vaikuttaa Ameriikan kielellä wheel torqueen eli juurikin siihen voimaan joka välittyy renkaanpinnasta maapallonpintaan.

[@ollikalliokoski78]

Olen ymmärtänyt että nuissa shimanon käyrissä prosentit eivät liity tehoon, vaan kertovat suhteesta poljinvoimaan. Eli 350% tarkoittaisi, että moottori lisää 3,5kertaa sen mitä polkeminen tuottaa vääntöä. Tällä logiikalla säätäessä saanut säädettyä moottorista mieleisen. Vastaavasti maksimi nm säädettäessä taas todellisuudessa rajataan samalla sitä tehoa. Vanhoissa moottorityypeissä ilmeisempää, kun käyrät ovat suoria.

[@Manufly59]

Kyllä se just näin on. Velogi voisi vastata että onko hän ymmärtänyt asian väärin kun mainitsee 3,5 kertaisista hetkellisistä tehoista EP8:lle. Missä tilanteessa tämä 875W teho on pyöräilijän käytettävissä? Tämä ei mielestäni ole todellisuutta, virtaakin menisi moottoriin tuolloin reilut 24 A. Shimanon käyrissä esitetään boost % eli paljonko moottori vahvistaa prosentteina polkijan tuottamaa vääntöä ja siihen nuo prosentit kyllä täsmää.

[@Velogi]

Veikkailujahan nämä on kun maksimitehoa ei ole dokumentoitu. Vai onko?

[@Ragnarok20854]

​​​​​@@Velogi ainakin Shimanon E8000 Max Peak on 500w, eli kyllä se avustaa just sitä poljin voimaa tolla prosentilla. En usko että ep8 antaa tollasia kertoimia versus E8000 Mikään noista tuskin kykenee antamaan 1000w piikkinä mitenkään, koska akku ja ohjain ei siihen kykene. Eriasia moottori valmistaja mitkä ilmoittaa sen piikkitehon, niinkuin revonte ja jotkin muut, mutta niiden vääntökin on jo isompi koska piikkitehoa on käytettävissä enemmän.

[@rojektia-pukkaa]

Itte olen ittelleni yrittänyt selittää vääntömomenttia tyyliin: kyky säilyttää teho. Väärin tai ei, siihen olen tyytynyt.

[@KaijaKastepisara]

En näe yhtään syytä miksi sähkärin vältykset pitäisi olla yli 30km/h nopeuksiin. Omissa pyörissä huiput 25-30km/h 80-90 kadensilla. Esim. 38 takana 16-46 tai 30 takana 13-46 Entismuinoin nämä jutut opetettiin koulussa Fysiikan tunnilla.

[@LasseNaukkarinen]

Pieni kommentti vielä tuohon vääntöön; pitäisi ottaa huomioon koko pyörän voimalinjan välitys suhte (moottorilta ajoalustan pintaan asti). On yllättävän iso ero muuten täysin identtisen kokoonpanon osalta (moottori-kammet-koko ratastus scaala) jos rengaskoko ja nimen omaan kehäpituus eroa tulee vähänkään.

[@markot1990]

Olen mahdollisesti sähköpyörää hankkimassa, lähinnä maantie, hiekkatie/pururata, satunnaiset polut ja kelkkareitit olisi käyttökohde. Onko mielestäsi sähköläski liian raskas ajaa asfaltilla, vai olisiko joku Tunturin e275/290 sähkömaastopyörä parempi vaihtoehto?

[@Velogi]

Aika laaja käyttöalue. Kyllähän se läski asfaltillakin kulkee, mutta eihän se siellä varsinaisesti kotonaan ole. Toisaalta jos pitää kelkan jäljessäkin ajaa niin leveää rengastahan se kaipaa. Siinä mielessä plussarengas voisi olla kompromissi. Makuasioita mitä haluaa painottaa.

[@Ragnarok20854]

Suosittelen 27plussaa, se rullaa ihan ok maantiellä ja toimii maastossa hyvin. Eihän se läski ole, mutta yllättävän hyvin menee sohjossakin. Eikä sekään tietysti idyllinen ole maantielle, mutta paineita lisää ni rullaa.

[@iivaridark6850]

Pakko se on sanoa ettei ois tullut viime kesänä noin paljon pyöräilyä harrastettua jos ei sähköpyöriä ois hankittu - loppukesästä jo alkoi tuntua paikka paikoin että voi hyvin ajella ilman avustustakin. Ja jopa parin tunnin lenkkejä tehtiin, enkä olisi uskonut että viitsin liki viittäkymmentä kilometriä polkupyörällä ajella... Siitä tuli - ajaessa - kyllä ajatus että kuinka hienoa olisikaan jos voisi asettaa esim. pulssirajat ja sähköpyörän moottorin avustus seurailisi sitä keventäen ainoastaan kun on tarvis. Kunnon kohotessa voisi moottori toimia laturinakin ja kovakuntoisena (joskus tulevaisuudessa) voisi sitten käydä lataamassa akun lenkillä! Kotio kun tulisi niin siitä akusta saisi virtaa vaikka kännykän lataukseen tai läppäriin...😁

[@avlehtine]

Ainakin Specializedin pyörissä tuo sykkeen mukaan avustaminen onnistuu. Sen sijaan akun lataaminen taitaa ainakin nykyratkaisuissa kilpistyä siihen, että kampien ja moottorin välissä on vapaaratas, eli moottoria ei voi polkemalla pyörittää.

[@Jonttula]

Itsekkin nyt ekan kesän sähköpyöräilessä olen huomannut että tulee helpommin lähdettyä pidemmälle vaikka kauppaan. Vaikka mennen menisi kevyellä avustuksella tai jopa ilman niin tieto takaraivossa avustuksesta tarpeen vaatiessa saa jatkamaan kauemmas. En ikimaailmassa olis lähtenyt yli 10km päähän kauppaan pyörällä ku lähimmät putiikit on vieressä. Nyt tuli kesällä mentyä ja kierreltyä vielä siellä täällä vaan huvikseen. Nastaa hommaa nää sähköpyörät. :)

[@jormatuovinen1981]

Sinun Boschin moottori on nimeltään Bosch Active line plus. Minulla on samanlainen pyörä. En tiedä Shimanon moottorista, mutta tuon Active line plus moottorin etu siihen Boschin Performance CX:ään nähden on se, että Activessa on paljon herkempi vapaaratasmekanismi. Performancessa on ratasvälitys polkimien ja eturattaan välillä, mutta Activessa polkimet pyörittää suoraan eturatasta. Siksi Active on paljon herkempi polkea OFF -asetuksella kuin Performance CX.

[@Velogi]

Kiitos - hyvä korjaus . Sanoin moottorin tyypin näemmä väärin enkä huomannut sitä edes editissä!

[@tuunaes]

Ei CX Gen4:ssä kyllä ole yhtään vastusta. (tai se on marginaalinen-olematon)

[@mjkorhon]

Täältä fyysikko koittaa vielä lisää selventää asiaa: Jättäsiin ensinnäkin tuon vääntömomentti on sitkeys-asian kokonaan pois. Sehän tulee polttomoottorin käyttäytymisestä, mutta hämää sen suhteen mitä vääntömomentti oikeasti on ja miltä se tuntuu. Parempi ajatusmalli on tämä: kuski tuntee kaikissa tilanteissa voiman, jolla moottori pyörää työntää. Siihen vaikuttaa paljonko moottori tekee vääntömomenttia takarenkaaseen. Mutta paljonko takarenkaaseen moottorista saadaan vääntömomenttia vaikuttaa pelkästään mottorin teho, ei moottorin vääntömomentti. Miksi ihmeessä näin? Siksi että välissä on vaihteisto, jonka tarkoitus on muuttaa moottorin vääntömomenttia niin, että takarenkaalle saadaan mahdollisimman paljon vääntömomenttia. Välityssuhdetta kasvattamalla voi aina saada lisää takarenkaan vääntömomenttia, mutta samalla moottorin kierrosluku kasvaa (jos mennään samaa vauhtia) ja sen takia vääntömomentti alkaa laskea. Miten paljon takarenkaan vääntömomenttia sitten voi sopivan vaihteen valitsemalla saada? Tämän on tehon määritelmän idea. Teho on kierrosluku kertaa vääntömomentti, eli vääntömomentti on teho jaettuna kierrosluvulla. Tätä kannattaa ajatella takarenkaan kannalta, tietyllä pyörimisnopeudella eli ajonopeudella saadaan vääntömomentti, joka on moottorin teho jaettuna takarenkaan pyörimisnopeudella (hiukan vähemmän vaihteiston häviöiden takia). Eli moottorin vääntömomentti ei näy tässä lainkaan, vain sen teho. Eli toisin kun kerrot isommalla vääntömomentilla varustetulla moottorilla ei pääse jyrkempään ylämäkeen, mäen ylöspääsyyn vaikuttaa vain takarenkaan vääntömomentti. Oletuksena tietenkin että kummassakin pyörässä riittää sopivia vaihteita. Jos vaihteet loppuvat kesken ei saada niin suurta vääntömomenttia kuin olisi mahdollista, mutta silloin ongelma on vaihteistossa eikä moottorissa. Tämän voi ajatella myös niin, että jos Boschissa vaihteisto on rakennettu niin että pienin vaihde on 85Nm/50Nm=1,7 isompi (vaikkapa tämän verran vähemmän piikkejä eturattaassa), kummastakin moottorista saa saman maksimivääntömomentin takarenkaaseen, ja vieläpä samalla ajonopeudella, koska moottorien teho on sama.

[@Huppelipeli]

Kun tietää max vääntömomentin kampiakselilla, se kertoo paljon.

[@tuunaes]

Ei polkupyörän voimansiirron välitykset muutu mihinkään avustusmoottorista, eli aivan turhaan niitä tähän sotket. Ja suurivääntöinen moottori tasan tarkkaan jaksaa vetää mäkeen kovempaa vauhtia, tai samaa vauhtia jyrkempään mäkeen kuin pienivääntöinen. Se 250W kun ei ole moottoreiden oikea teho, vaan pitemmän ajan keskitehorajoitus.

[@heikkiparviainen224]

Hyvin esitetty. Mäennoususitkeys jäi tosinhieman puolitiehen, sillä nyt oletettiin, että molemmissa moottoreissa olisi moottorin akselin ja takakiekon välissä sama välitys ja kiekolla sama säde. Molemmilla 250 W moottoreilla on sama vääntömomentti takapyörällä ja siten sama vetovoimakin, jos vain pyörän (ja sähkömoottorin) välitykset on valittu moottorin ominaisuudet huomioiden. Todennäköisesti tuolla heikommin vääntävällä (mutta nopeammin pyörivällä, koska sama teho) moottorilla on tiuhempi välityssuhde jo sähkömoottorin akselilta eturattaalle mentäessä, jotta polkijan kadenssi pysyy järkevänä huolimatta sähkömootorin suuremmasta pyörintänopeudesta.

[@tuunaes]

Ei polkupyörän voimansiirto mihinkään muutu avustusmoottorista toiseen, koska polkijan optimikadenssi pysyy samana. Eivätkä moottorien todelliset tehot ole samat sen enempää kuin vääntömomentitkaan. 250W on vain pitemmän ajan keskitehorajoitus.

[@mattimalkavaara1308]

Heippa On kuitenkin jo 48 voltin akkuja, ainakin speksien mukaan. Meilläkin on toinen efat 36 volttia ja toinen 48. Lisäksi tuo tehokkaampi malli on säädetty hiukan nopeammaksi. Pitää olla melkoinen kampiapina että pysyy rinnalla :(

[@markoaaltonenHH]

Täyden 10💥 luento näistä fysiikan perussuureista... menemättä liiaksi yksiköihin ja kaavoihin yleisöä hämentämättä. Kymmeneen min. mahtui fysiikka ja sähköpyörä. Tätä voisi suositella myös AMK:n puolelle😆

[@lehtjug]

Mielenkiintoinen aihe josta alkaa erilaisia ajatuksia heräämään. Kun vääntömomentti on voima * varsi. Teoriassa vääntömomentti pitäisi parantua jos vaihtaa pidemmät kammet. Polkupyörässä tuo parannus on varmaankin marginaalinen mutta kuitenkin mutta sähkömoottorissa taitaa tulla muut rajoitteet vastaan ettei varren elikkä kammen pidentäminen auta.

[@Velogi]

Juu ja tuossa on tosiaan alennusvaihteisto vielä siinä välissä sekoittamassa.

[@Huppelipeli]

Eikö olisi selvempää kertoa kampiakselilta saatava max vääntö?

[@MrDementori]

Olen ollut käsityksessä, että sähköpyörien ilmoitetut newtonmetrit on mitattu nimenomaan keskiöakselilta eli sama akseli jota myös jaloilla kampien avulla kierretään. Kampien pituuden muuttaminen vaikuttaa vain jaloista tulevaan vääntömomenttiin. Sähkömoottorin "vipuvartena" toimii moottoriyksikön sisäinen alennusvaihde. Ainakin omassa TSDZ2:ssa välillä kuulee kuinka sähkömoottori ujeltaa ja äänestä päätellen pyörii varmaan 1000 rpm, kun keskiöakseli ja kammet pyörii alle 100 rpm.

[@Huppelipeli]

Ajoin ep8 moottorilla lapissa pitkää kovaa nousua ja ihmettelin kun meinas happi loppua. Ei oikein avustanut kunnolla trailillakaan. Sitten pudotin kadenssia ja alkoi avustamaan. Meni ilmeisesti pois vääntöalueelta.

[@Velogi]

Juu kierroksia se vaatii.

[@user-rl3ef4ju9k]

Joo ei kestä liian nopeaankaan polkea tai muuttuu lähes luomuksi.

[@kaasschaafo]

Mitä tietoa pitäisi etsiä, jos haluaa vertailla mikä moottori/vaihteisto jne. antaa suurimman avustuksen matalimmilla kammen kierrosnopeuksilla? Jos käyttäjä on tukeva ja kammet pyörivät hitaasti ei auta isot tehot jos ne tulevat nopeammin polkiessa kuin käyttäjä voi polkea.

[@silentaction]

Suositelu kandenssi löytyy yleensä manuaalista

[@Ragnarok20854]

70-90 välillä ku pitää kadenssin ni moottori avustaa ihan ok. Jollakin merkeillä ne huiput vaatii vielä enemmän kadenssia. Shimano vaatii ainakin korkeeta kadenssia jotta ne ihan huippu tehot saa. Bosch toimii vähän pienemmällä kadenssilla, mutta kyllä silläkin kampea pitää reilusti pyörittää. Jos ei kykene siihen, ni takamoottorilla ja käsikaasulla oleva pyörä on perempi vaihtoehto. Sitä ei tarvitse pyörittää kuin näön vuoksi. Itse yllätyin, kuinka koville kuitenkin toi sähköpyöräily ottaa, jos vauhtia pitää ja maastossa ajaa, kokemuksia oli lähinnä takamoottorilla olevista ja nää on kyllä siis pyöriä niihin verrattuna. Siis keskimoottorilla ja vääntö sensorilla varustetut.

[@Aerzka]

Moi, Olen katsellut itselleni työmatka sähköpyörää. Ajatuksena olisi laittaa gravel mallinen sähköpyörä. Mitä mieltä olet Napamoottoreista esimerkiksi Ebikemotion X 35 jota näyttää olevan monessa Gravel mallisessa sähköpyörässä. Kannattaako napamoottorilliset sähköpyörät unohtaa ja ennemmin vain etsiä sellainen sähköpyörä jossa on keskimoottori?

[@Velogi]

Ei ole ihan yksioikoinen kysymys. Kummassakin on puolensa ja tuo Mahlen systeemihän on ihan kehittynyt. Tosin en tiedä onko siinäkään varsinaista momentintunnistusta kuten keskimoottoreissa, joista tuon tyyppisissä pyörissä on usein Fazuan ratkaisu.

[@Aerzka]

@@Velogi Kiitos tiedosta. Onko sinulla tällä kanavalla vielä videota sähköpyörien moottoreiden eroista? olisi mielenkiintoista kuulla sinun ajatuksia esimerkiksi juuri keskimoottoreiden ja napamoottoreiden eroista ja hyödyistä. Olisi myös mukava kuulla minkätyyppiseen ajamiseen suosittelet napamoottoreita ja mimmoiseen keskimoottoreita. :)

[@Velogi]

Eipä ole - vielä 🙂 kiitti vinkistä!

[@Huppelipeli]

Mitenkäs napamoottorit? Paljonko pitää napamoottorisessa olla vähintään nopeutta, jotta se tuottaa 250w. Napamoottori ei taida olla hyvä valinta maastopyöräään.

[@Velogi]

Napamoottoreissakin voi olla alennusvaihteita, eli asia ei ole niin yksioikoinen. Keskimoottori on tosiaan ajettavuudeltaan lähimpänä perinteistä polkupyörää.

[@jormah1812]

Itsellä napamoottori Efat ollut neljä vuotta. Ylläksen päälle ajoin ilman ongelmia, alaspäin täytyi talutella ettei jarrut kärähdä. Mittarissa yli 5000km, alkuperäiset rattaat ja ketjut. Helppo lähteä ylämäkeen liikkeelle kun voi käsikaasulla jelpata. 1000w moottori, liikennevakuutus täytyy olla joka maksaa 60€/v. En vaihtaisi keskimoottoriseen.

[@mikkoliukko]

Hyvää itsenäisyyspäivää kiinnostaa myös selkeä video 350w 500w 750w ja +1000w. Mitä laki sanoo ja mikä on konkreettinen lisäteho.

[@Pyllyyskä]

Omalla ajelen ihmisten ilmoilla 25km/h muualla hiukan kovempaa😉Sanoi laki mitä lystää.

[@Velogi]

Lyhyesti: moottorilla varustetun polkupyörän (L1e-a) suurin teho saa olla enintään 1000 W. Moottorin on niissäkin kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25 km/h. L1e-a pyörällä pitää olla liikennevakuutus. Yli 25 km/h moottorin avustuksella kulkevat polkupyörät eivät ole tieliikennekelpoisia polkupyöriä. Ne on tyyppihyväksyttävä mopoksi.

[@mikkoliukko]

Mutta jos laitan pyörään 750w moottorin tai just alle 1000w ja maksimi säädetty 25km/h niin pitääkö tehdä rekisteröidy

[@Pyllyyskä]

@@mikkoliukko Ei mielestäni tarvitse.Onko jollain parempaa tietoa?

[@Velogi]

Liikennevakuutus pitää olla

[@AnonymousPhucker]

kannattaisi tehdä liekkivideo siitä miten sähköpyörien moottoreita ei voi huolltaa tai korjata itse

[@Velogi]

Voihan niihin kuluvia osia eli laakereita uusia - takuuajan ulkopuolella toki.

[@AnonymousPhucker]

@@Velogi Shimano EP8 on tästä malliesimerkki ?

[@Velogi]

Siitä ei ole kokemusta, mutta tuo Bosch ainakin voisi olla se esimerkki.

[@pekkakaakinen9815]

Laakerit voi vaihattaa shimano E8000.. menin kahlaamaan liian syvällä niin ei laakerit tykänny. Nyt uudet laakerit vaihettu liikkeessä ja meno jatkuu, mittarissa 9500km tunturi emax

[@jarmoraatikainen653]

Miten vääntö vaikuttaa akun kestävyyteen, eli ajettavan matkan pituuteen? Minulla on ep8 moottori niin kannattaako ohjelmoinnissa vähentää vääntöä vai avustustehoa että pyörällä voi ajaa pitempiä matkoja? Olikohan tarpeeksi selkeesti kysytty?

[@Velogi]

Ne ovat tosiaan riippuvaisia toisistaan pyörimisnopeuden kautta, joten molemmat vaikuttavat siihen paljonko energiaa akusta otetaan.

[@petek2432]

Omaa reittä peliin ja kadenssi riittävän ylös, niin säästää akkua eniten. Ecolla tietenkin ajomoodi.

[@arto1313]

Yhden hevosvoiman teho n 735w tuollaiselle pyörän ketjulle se on aika paljon. Ne on hienoja viritelmiä jokka on toteutettu remmillä ja sitte lyöty rohloffin speedhub 14 vaihteinen öljy voideltu vaihdettavalla öljyllä toteutettu napa, pääsee sotkuisista ketjuista ja niiden hoitamisesta eroon, ainut miinus on hinta kokonaisuudelle.

[@jorimontonen5268]

Mistä tuo ilmoitettu vääntömomentti on mitattu, moottoristako, vaiko ketjua vetävästä rattaasta. Mitä eroa on moottoreiden mäennousukyvyllä, jos pienempimomenttisessa käytetään vastaavasti pienempää välitystä. Minun käsittääkseni ei mitään. Samalla teholla mäennousunopeus on sama, jos välityssuhde voidaan pyörän vaihteilla vapaasti valita mäen jyrkkyyden mukaan. Jos tuo momentti on mitattu eturattaalta, vastaa 85 Nm momentti 500 N (50 kg) polkaisuvoimaa ja 50 Nm momentti 300 N (30 kg) polkaisuvoimaa. 50 Nm moottorin perässä pitää siis olla 3:5 pienempi ketjuvälitys kuin 85 Nm moottorissa, niin nousee saman mäen yhtä nopeasti. Vai olenko ymmärtänyt aivan väärin.

[@TimoNoko]

Jos ruvetaan mittaamaan vääntöä sähkömoottorin akselilta, niin mitä enemmän siinä on napoja, sitä enemmän siitä saa vääntöä pienillä kierroksilla. Halvassa moottorissa on vain kaksi napaa ja se saa pyöriä aika sukkelaan, ennenkuin se on optimaalisella toiminta-alueella. Toiminta-alue on vastaavasti pienempi eli vaiheita tarvii räplätä enemmän. Muttei noista kiinan laatikoista tosiaan tiedä mistä vääntöä on mitattu. Moottorin rakenne olisi siis mielenkiintoisempi tieto kuin tuo hieman mystinen "vääntö".

[@happygiraffe9787]

@@TimoNoko Käämitys isossa roolissa sekä magneettien paksuus/pituus

[@tuunaes]

Ei polkupyörän voimansiirto välityssuhteineen muutu mihinkään avustusmoottorista. Joka antaa kampien akselille lisävääntöä sillä vääntömomentilla/voimalla mihin se pystyy... tai ei pysty pienivääntöisen mäkitutkan tapauksessa.

[@pekkakoivunen4012]

Veikkaan, että ilmoitettu vääntömomentti on poljinkeskiöstä mitattu arvo. Mikä lie totuus? Sähköavustuspaketin sisäinen mitoitus on optimointitehtävä. Tietyllä teholla itse moottorin massa pienenee nimelliskierrosluvun kasvaessa ja vastaavasti vääntömomentti pienenee. Poljinakselin ja moottorin välillä olevalla vaihteistolla ulosnäkyvä momentti kasvatetaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. Toisaalta korkeilla kierroksilla moottorin ja vaihteiston häviöt kasvavat. Eli käytännön toteutukset ovat optimointeja rakenteen painon ja kestävyyden suhteen.

[@petritolvanen6069]

Hei! Tämä ei varsinaisesti ole kommentti videosi aiheeseen, vaan kysymys joka on varmaan aiheuttanut miettimistä muillakin kuin minulla. Eli miksi sähköpyöriin ei ole laitettu dynamoa, joka lataisi akkua ajon aikana? Auttaisi hieman. Toinen kysymys liittyy omaan kokemukseen, kun jouduin ajamaan onneksi maantiellä sähköpyörällä ilman avustusta n.20km, niin vastushan oli varsinkin ylämäessä huomattavasti suurempi kuin normaali pyörällä. Onko niin, että moottorin pyörittäminen aiheuttaa suuremman vastuksen vai mikä muu? Voiko aiheesta tehdä videota? Nimim. P-K pyöräilijä

[@Velogi]

Dynamon tuotto on niin pieni verrattuna moottorin tarpeeseen, että mekanismin hyöty jää pieneksi. Joissakin napamoottoreissa on jarruenergian talteenotto, mutta senkin merkitys on isoimmillaan mainoslauseissa. Moottoreissa on tosiaan sisäistä kitkaa joka tuntuu sähköttä polkiessa, mutta mitä modernimpi moottori, sitä pienempi on moottorin aiheuttama vastus.

[@i7Qp4rQ]

@@Velogi Norjassa tai jossain, missä on isoja mäkiä paljon vois auttaa jotain tuommone alamäki lataus/jarrutus. Tuolla uudella isorenkaisella eMTB Cubella (Bosch 85Nm & 750Wh ) on nyt tullut testailtua muutama päivä ja 67km. Mutten osaa sanoa paljonko moottorin off -mode vaikuttaa kitkan määrään, kun pyörä ja keli on sen verta eri kuin millä ja miten tavallisesti tulee poljettua. 20kmh menee ~ok, mutta 30kmh tuntuu selvästi raskaammalta kuin hybridi fillarilla. Vääntöä on tuo 85Nm ja jo eMTB asetuksella renkaan saa helposti alta jos polkasee vähänkin liukkaammassa, ja kovempaakin lunta ruopasee kuopille, eli laskettelurinnettä. Pitää vähän varoa jo ihan ketjujen kannalta. Akkua on jäljellä 38%, eli mielestäni etenee oikeastaan paremmin kuin luvattu, vaikka melkein voimakkain mode käytössä, reitit epätasaisia ja kylmyys lähellä valmistajan käyttölämpötilan alarajaa. Lokarit heittää kuraa vähän liikaa vaikka on valmistajan isoimmat. Että varsinkin alaputkeen lentää, mutta hieman näyttäis ketjuillekin ja etuhaarukan joustoalueelle. Harmi kun ei ole noita perinteisiä ketjusuojia tarjolla ollenkaan tuohon malliin. Yritän nyt askarrella jonkinlaista laajenettua kuraläppää etulokariin ainakin alkajaisiksi.

[@markusilomaki8922]

Shimanon E8000 kone on vieläkin ehkä luonnollisin täysitehoinen emtb moottori ei kovin merkittävää eroa EP8 koneeseen. Moottoreiden tehot ja väännöt ovat ihan sopivalla tasolla maastopyöräilyä ajatellen, mutta avustuksen nopeusrajoituksen voisi moottoreissa nostaa maastoajossa 32kmh kuten USAhan vietävissä pyörissä.

[@silentaction]

Boschin ja Shimanon omistajana väitän että Bosch on ns. luonnollisempi.

[@petek2432]

Ai E8000 luonnollisin? Et ole tainnut muita merkkejä ajaa. Jos vertaa esim Specializen ohjaamaan Broseen, niin ero on huomattava Brosen eduksi.

[@-JayJay86]

Miten sitten potkulaudassa saa olla 1000w jatkuva teho ja se on polkupyörälain alla? Ja pyöriäki myydään esim 750w

[@Velogi]

Nyt puhutaan sähköavusteisista pyöristä. Moottorilla varustetun polkupyörän (L1e-a) suurin teho saa olla enintään 1000 W. Niissäkin moottorin on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25 km/h. L1e-a pyörällä pitää olla liikennevakuutus.

[@-JayJay86]

@@Velogi Juu tätä hain just takaa

[@harri512]

Joko näihin saa virityssoftia?😄

[@jantzujan]

Onhan kaikista sähkövekottimista rajoittimet jo saanu poistettua iätajat. Itse tykkään rakennella itse vehkeet, niin saa sellaisen mitä haluaa.

[@jorgeaho5300]

Kesällä ajoin saman mäen ylös Boschin turbolla kuin ysärillä Marinin huippumallin natupyörällä, kummassakin tapauksessa kieli vyön alla takapyörä osittain lyöden tyhjää. Ukossa on kyllä tehot kadonneet mutta moottori en olekkaan enää pelkästään minä, siksi nuo ovat huippuvehkeitä näin vanhemmiten.

[@aatospaavola9049]

Uuden sähköpyörän uusi nopeusmittari kytketään

[@rutikuiwa7133]

Eqa ni ja Hyvvää Itsenäisyyspäivää qaiqel qansal ni 😀💚🥁

[@rutikuiwa7133]

Qivat qalavosulukeiset Ripe iliman qalavoja ni eli kitoooooos taas qerran vidistä ni

[@TheGhostman132]

Nimellistehon laskenta taitaa aiheuttaa tuon, että "normaalilla" avustustasolla ei voi saada maksimitehoa moottorista, vaan on pakko käyttää boosti"käyrää". Sääli, koska en itse hirveästi ylitehostuksesta tykkää. Sen antama vaste ei ole enää luonnollinen ja helposti hallittava.

[@emmir.7176]

Miten sähköpyörän tarvittavan tehon ja vääntömomentin arviointiin vaikuttaa, jos on tarkoitus vetää lasta pyöräkärryssä mäkisessä maastossa?

[@Velogi]

Pitkälti sama vaikutus kuin että pyörän päällä olisi paljon kuormaa - käytännössä siis akku kuluu joutuisammin ja moottori saa olla astetta vääntävämpi kuin vastaavissa oloissa ilman kärryä. Boschin sivuilla olevan laskurin avulla saat simuloitua tilannetta kun muutat painoa ja moottorin tyyppiä vääntävämpään www.bosch-ebike.com/en/service/range-assistant

[@suli_jo]

Ootko samaa mieltä että sähköpyörä lait on vähän sekaisin vielä?

[@tuunaes]

Enemmän se on sekaisin että ajo-ominaisuuksiltaan umpisurkeille sähköpotkulaudoille sallitaan sama 25 km/h nopeus.

[@suli_jo]

@@tuunaes 😂

[@pjsyrj]

Jos ihan mentäs fysiikan peruskaavoihin niin teho on energia / aika.

[@Velogi]

Sama asia. SI-järjestelmässä sekä energian että työn yksikkö on joule. Teho on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä. Tehon SI-yksikkö on watti, joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa.

[@RandomApina]

Nyt korjaisin, et jos on kaksi eri vääntömomentin moottoria, ne tuskin oikeasti tuottaa samaa tehoa. Jos tuottaisivat oikeasti tuon 250W, niin 85Nm moottori tuottaisi maksiminsa kierrosnopeudella 250/85*pi²~29RPM ja sen jälkeen alkaisi vääntö hiipumaan, 50Nm moottorin huippu olisi puolestaan noin ~49RPM. Jos tuolla 49RPM halutaan ajaa samaa vauhtia, kuin 29RPM pitäisi välityssuhteen olla 0.588 kertainen 85Nm moottoriin verrattuna. Ja koska vaihteisto muuntaa momenttia välityssuhteen mukaisesti olisi vaihteistolta ulos tuleva vääntö 50/0,588=85Nm. Teoriassa tuossa mäen nousu testissä kävisi silleen, että pienempi vääntöinen moottori kulkisi korkeamman kierrosluvun johdosta aluksi nopeampaa, kunnes saavutetaan se piste jossa se hyytyy. Hyytymisen jälkeen pienempivääntöinen moottori voisi vain vaihtaa vaihteen pienemmälle ja mäen nousu jatkuisi samoin kuin 85Nm moottorilla. Toki myös isompivääntöinen moottori voisi kompensoida matalaa kierrosnopeutta käyttämällä alussa isompaa vaihdetta, kunnes sitä vääntöä aletaan kaipaamaan.

[@mantsami_330]

Huomioiko laskelma sen että moottoreiden tehoa ja vääntöä rajoitetaan ohjelmallisesti virtaa rajoittamalla, esim. tuosta Shimanosta on ns. kevyt versio, joka on täysin sama hardware mutta softalla tehoa rajoitetaan? Kyseiset moottorit tuottavat maksimi arvoillaan enemmän kuin speksatut arvot. Lisäksi käämityksen mitoitus vaikuttaa sitkeyteen siten että millaista virtaa moottorille voidaan enimmillään syöttää milläkin pyörintänopeudella.

[@RandomApina]

@@mantsami_330 Heti ennen laskelmia kirjoitin "jos on kaksi eri vääntömomentin moottoria, ne tuskin oikeasti tuottaa samaa tehoa". Laskelman mukaan suorituskyvyn pitäisi olla identtinen, jos teho on identtinen. Käytännössä mainitsemistasi syistä johtuen, mottorit eivät ole saman tehoisia, kuin nimellisesti.

[@Pyllyyskä]

Keski vai napamoottori?

[@Velogi]

Kummassakin on puolensa. Keskimoottori on ajettavuudeltaan lähimpänä perinteistä polkupyörää.

[@Jeppe-j3s]

Riippuu käyttötarkoituksesta. Jos tykkää rällätä pitkin ojan pohjia niin keskiömoottorilla oleva on varmaankin miellyttävämpi valinta paremman painojakauman ja pienemmän jousittamattoman massan(renkaat) ansiosta, tosin tiheämpi huollontarve ja kalliimmat huoltokustannukset syö tätä miellyttävyyttä aika tavalla. Keskiömoottorilla oleva saattaa kuluttaa ketjut ja rattaat yllättävänkin nopeasti vaihtokuntoon. Jos taas käyttötarkoitus on yleensäkin tienpäällä, etkä täten tarvitse täysjoustopyörää, mahdollista jousitettua etu haarukkaa lukuun ottamatta, niin napamoottori ei häviä mukavuudessa keskiömoottorille. Lisäksi napamoottorilla varustettu pyörä on huolettomampi, sillä se säästää kaikkia voimansiirron komponentteja. Itse napamoottorissakaan ei ole muita huollettavia osia kuin planeettavaihteisto n rasvaus (valmistajan mukaan sitäkään ei tarvitsisi tehdä) Suoravetoisessa napamoottorissa ei ole sitäkään, vaan ainoat kuluvat osat on laakerit. Sähköpyörän vakuutus on noin 30€/vuosi, joten en näe mitään syytä että miksi pitäisi pidättäytyä siinä 250W tehossa. Varsinkin napamoottorilla varustetun pyörän ominaisuudet tulevat parhaiten esiin vasta yli 500W tehoilla, kuitenkin laki sallii tehon aina 1000W saakka, joten miksi kärsiä alitehoisesta moottorista, jonka vääntökin on aina huonompi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suuritehoinen moottori vaatii myös akulta hyvää virranantokykyä, ja kaikki muutkin sähkö osat pitää olla vastaavasti suuremmille virroille/jännitteille. Suurissa tehoissa 48V on minimi, ja yleensä se vääntökin nousee jännitteen myötä.

[@Pyllyyskä]

@@Jeppe-j3s Kiitos hienosta vastauksesta 👍