Putkilassin pannuhuonehuolto

Ihminen otti yhteyttä, sano että lämmitysverkostossa ei pysy paineet ja pitää lisäillä vettä jatkuvasti. Kohteen tiedot, öljylämmitys, vesikiertonen lattialämmitys. Ysäri talo. Mulla oli aavistus mistä vika voisi johtua, varasin paisarin, varoventtiilin ja ilmakellon mukaan. Sitä se mun uneni ties, ne oli kaikki rikki, vaihoin ne ja homma sitämyöten selvä, ei tarvinu rempata koko taloa.

[@Leka421]

Olis kannattanu tuo astia samalla kääntää oikeinpäin jos tohtorinimitystä kerta käyttää. Joku saattaa näitä kattoessa ottaa väärää oppia ja jatkaa susien tekemistä.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Tuon paisarin voi asentaa kumminpäin vain, tai vaikka kylelleen. Joku järki kaikessa jörjettömyydessäkin. Hyvin toiminu nuinkinpäin niin en nähny syytä siinä putkittaa toisinpäin. Se on vähän mitä asiakas haluaa ja mistä maksetaan. Uusia putkia vain sen takia että saa paisarin toisin. Aina ku joku nippeli vaihetaan vanhan sekaan niin siinä on aina jotain osasia toisissa kii mitkä ei täydellisesti ole alun alkaeen tehty.. ei siinä rueta koko pannuhuonetta saneeraan sillon. Sitte jos ollaan kokonaan uusimassa pannua tms ni siinä kohtaa järkevin uusia muitakin putkioikkuja. Paisarille olis aina hyvä olla sulku ja sulun ja paisarin välissä viä tyhjennys sulku.

[@Leka421]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 höpö höpö tonne kalvoavasten painuu ilma ei vesi niinku pitäs se ilma ei pääse mistään pois niinku pitäs. ja nuo myydään roikkuvana mallina ja jopa ohjeessa lukee asennetaan yhde ylöspäin. Mutta järkikin sen sanoo.. uusien astioiden ohjeessa myös että hampulla pakkaaminen kielletty

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Aivan. Kaikkee sitä sitte tohtorikin tässä youtubesta sitte oppii 😉.

[@Leka421]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 kyllä minä ainakin jos virheen huomaan uusin sen enkä vaan sullo samallalailla takas no ehkä oon jo senverran kauan näitä hommia teheny että korjaan turhaanuita

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Parempi se on tehä niinku tietää et on oikein. Se on kyllä jännä että toisinaan joissain paisariohjeissa lukee ettei hampulla sais pakata. Mikähän siinä on syy, hampulla ne useimmiten tulee pakattua. Joskus locktiten narulla, teippiä en käytä muutoin ku jos on nii kovat lämmöt nesteessä tai muuta litkua mihin ei hamppu tai naru sovi. Pneumatexin paisareita ku jonkiverran käytän, nissä on suunniteltu ripustus siten että putkiyhde on alaspäin ja mahdollinen ilma putkessa menis paisarin kalvoa/pussia vasten. Samoin reflexin litteet paisarit ollu putkiyhde alaspäin tai sivulle. Reflexin omissa ohjeissa on paisari kuvissa juuri nuin "nurinpäin"., esimerkki kuva vain ettei toisinpäinkään kiellä. Onnlinen ohje ei ottanu kantaa mitenpäin on. Pohtinu myös mitä ilma siinä haittaisi. Kierron ilmakupla voi estää, pausunta kyllä toimii käsittääkseni vaikka ilmalukon läpi. Toki jos on ilmaa kokoajan jossain oikein tyhjänä tilana putkessa, niin siinä jos happea jäljellä nii korroosiota voisi tulla. Mutta on se minustaki parempi niin että paisari ois toisinpäin kun tässä videossa ja ilmaa ei olis paisarin putkessa. Se paisari oksa on iha kätevä. Ootko sä kuin kauan putkihommia tehny?

[@TheMonopodi78]

Mitkä kaikki asiat vaikuttaa paisuntasäiliön esipaineeseen?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Siihen mikä on sopiva esipaine, vaikuttaa käytännössä vain lämmitysverkoston korkeus ja haluttu verkoston paine. n.0.6bar on hyvä esipaine, jos verkostonpaine halutaan olevan n. 0.8-1bar, sopii 1-3krs taloon. Erään ohjeen mukaan esipaineen olisi hyvä olla n. 0.2bar suurempi, kuin verkoston staattinen paine. 1bar=10m vesipatsasta, eli 1bar paine nostaa vedenpinnan 10m korkeuteen. Eli jos verkosto on 4m korkea ja täynä vettä, niin pohjalla paine on 0.4bar, tähän kun lisätään 0.2bar niin esipaine olisi 0.6bar. Mutta se ei ole niin justiinsa, esipaine ajan myötä karkaa verkostoon paisuntasäiliön kumikalvon läpi ja joskus esipaine pitää sitten tarkistaa ja lisätä.

[@Finnlander2]

Eikö nykyään enään ole ns. vapaita paisuntasäiliöitä käytössä? Sellainen vois olla ylimmän huoneen katossa, kuitenkin lämpimissä tiloissa?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@Finnlander2 harvemmin on enään niitä avopaisunta-astioita. Ennen oli yleisempää ,että vintille järjestelmän korkeimpaan kohtaan meni putki avopaisunta astialle pannusta tai lämpöverkkoputkesta. Saattoi astia olla kuitenkin vaikka pannuhuoneen katonrajassakin jos lämpöverkko oli pannusta alajakoinen lattian kautta. Näiden ongelma on ainakin se, että järjestemlmän vesi pääsee avopaisunta astiasta hapettumaan, kun hapekas ilma on lämpöverkon kanssa vapaasti kosketuksissa. Vesi myös pääsi jonkinverran haihtumaan avopaisunnan kautta pois ja se aiheuttaa satunnaista veden lisäystarvetta lämmitysverkostoon. Hapekas vesi taas aiheuttaa putkiston ruostumista. Toisaalta se ruostuminen tapahtui eniten siellä avopaisunta astian metallipinnoilla ja sen läheisyydessä. Avopaisunta oli muutenkin yleisempi ja toimivampi järjestelmissä mitkä oli painovoimaisia, ilman kiertovesipumppua. Kiertovesipumput tykkää että olisi jonkinverran painetta verkostossa. Paineettomassa vedessä pumppu kavitoi helpommin jos pyörii kovaa, ja jos on esimerkiksi automaattisia ilmanpoistimia, niin pumppu voi luoda järjestelmään pumpun imupuolelle alipainetta siten, että ilmanpoistimet toimii väärinpäin ja niistä pääseekin ilmaa verkostoon, paineellisessa verkossa näin ei pääse kovin helposti käymään. Toki jos avopaisunta on korkean rakennuksen vintillä, niin siitä syntyy jo korkeuserosta jonkinmoinen paine kellarissa olevalle pannuhuoneelle jossa kiertovesipumppu olisi. Summasummaarum, parhaiten avopaisunta toimii useampikerroksisessa talossa, että saa sitä reilusti korkeammalle mitä yksikerroksisessa talossa. Itekseni miettiny, jos olisi sellainen avopaisunta, jossa kuitenkin olisi tiivis kansi, paisunnan kyljestä yläreunasta olisi purkuputki ja purkuputkessa purkusuuntaan avautuva läppä, että muuten se olisi kiinni, hapekas ilma sekottuisi veteen mahdollisimman vähän. Tämä toisaalta saattaa taas tehdä järjestelmään alipaineen sitten silloin ku lämmitysvesi jäähtyy, ja tulisiko sinne sitten vähän sama tilanne kuin rikkinäisessä kalvopaisunta astiassa. Läpän voisi ehkä korvata vesilukolla, tällöin ilman ja avopaisunnan veden välissä olisi yksi vesi täysin vapaan ilmankulun tukkeena välissä, vaikka ilma ja happi veden läpi siitä liikkuisikin, ehkä se sopivasti sitä rajottaisi. Toinen vois olla kalvoton umpinainen paisuntasäiliö joka olisi järjestelmän korkeimmassa kohtaa, sellainen painesäiliö, kuin vaikka jos on talossa kaivovesi, niin vesipumppu tarvii painesäiliön. Kuumasta lämpöverkon vedestä ilma erottuu kuitenkin paremmin, niin jos kalvoton painesäiliö ollesa lämpöverkon paisuntasäiliönä korkeimmassa kohtaa, siellä se ilmapatja malttaisi pysyä vedestä paremmin ehkä erossa ja toimia paisuntapatjana järjestelmän korkeimmassa kohtaa.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Ja toisaalta välillä on kohteita joissa paisuntasäiliö on täysin rikki ja ollu jo monta vuotta ja järjestelmä toimii silti ihan hyvin. Se vähän riippuu miten lämmönjako lämmityslaitteesta lähtee, että kuinka paljon se rikkinäinen paisunta astia sitte häiritsee. Esim mulla tossa yrityksen käytössä olevassa täysin kaikinpuolin romuna olevassa pannuhuoneessa on puukattilalle rikki oleva kalvopaisari. Kylmänä yläkerrassa patterit sitte lorisee ja paine on joku 0,1-0.2bar. Sitten kun veden lämmittää niin lorina loppuu ja paine on siinä 0.5-0-8bar, lorina loppuu ja hyvin kiertää ja lämpiää patterit. Ylin kerros on kylmänä ja sinne kuitenkin menee lämmitysputket, joten ne patterit on todennäköisesti aina tyhjänä vedestä kun vesi on kylmää, jos edes täyttyy silloinkaan kun vesi lämpiää... mutta nää ylimmän kerroksen tyhjänä ja kylmänä olevat patterit ja putket periaatteessa toiminee siinä kuin järjestelmän korkeimmassa kohdassa olevana kalvottomana pasunta astiana.

[@Finnlander2]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kyllä vain. Minulla on juurikin sellainen ollut nyt 27v käytösä. Se on pannuhuoneen katon rajassa. leveys 70•70cm, korkeus 30cm. Sen alapinta on varaajan yläpinnan yläpuolella noin 30cm. yksikerroksinen talo. Siinä laatikossa on myös läpinäkyvä letku kyljessä josta näkee järjestelmän vedenpinnan tason ja samalla se osoittaa varaajassa olevan lämpöenergian määrän. Mittaritkin on varaajassa sekä ylhäällä että alhaalla, mutta tuosta näkee ehkä todelllisuuden paremmin koska varaaja kerrostaa aika hyvin. Näyttää loppuun asti että olis 80 asteista vettä,yläosassa. Sitten muutamassa tunnissa se lämpötila sitten romahtaa 40. Paisunta-astian yläosasta tulee putki ihan lattian rajaan asti. Jos kattila kiehuu niin sieltä pääsee vettä sitten pois. Muutaman kerran alkuvuosina näin pääsi käymään, kun vielä opettelin kattilan lämmitystä. Mulla ei ole ilman poistimia missään kohtaa. Luulisin tunnistavani sellaisen. Videossa sulla näkyi sellainen ja kotona oli kanssa samanlainen. Jos ei päästä kattilaa kiehumaan, niin eikait se happi sekoitu muuta kuin siihen veteen mikä on paisunta-astiassa. Olen muistaakseni alkuvuosina sekoittanut veteen jotain erittäin emäksistä ainetta , oliko ollut sammutettua kalkkia, jotta veden happamuus ei olisi kovin alhainen. Joku sanoi että se vähentäisi ruostumista jos saa ph:n lähemmäs 7. En nyt muista että onnistuiko ko. operaatio ja mihin ph arvoon pääsin. Ei ole ainakaan vielä alkanut vuotamaan. Patterit on myös tosi hiljaiset, ei koskaan ole kuulunut lorinaa. Osa talosta on myös lattia lämmityksellä omasta piiristä.