Sähköauton latausvinkit kotona - VLOG 180

** TILAA KANAVA TÄSTÄ: bit.ly/2Rj4KkT **
Miksi sähköauton akku kannattaa ladata hitaasti yön eikä täydellä teholla?
Pitääkö ajoakku ladata aina 80% vai 100%:iin ja miksi?
--
Tilaa KZbin-kanava ja seuraa somessa!
INSTAGRAM: / markosiintomaa
FACEBOOK: / markosiintomaa
TWITTER: / markosiintomaa
Karjalan Heilin koeajot löydät osoitteesta:
www.heili.fi/c...
#sähköauto #kotilataus

[@mikak-h4543]

Ei taida pystyä asettamaan latausrajaa missään tuon perustan Stellantiksen sähköautoissa. Meillä ajastetaan autosta aloitus ja latauslaitteesta lopetus ja pidetään sillä alle 80% varauksessa. Vähän töisevää, mutta toimii noinkin kun pörssisähkön halvimpia tunteja haetaan. Lotina kuuluu sieltä paisuntasäiliöstä kun auto kierrättää latauksen aikana jäähdytinnestettä ainakin laturissa ja tarvittaessa ajoakussa.

[@laatu1234]

Periaatteessa kotilataukseen riittää hyvinkin 1.8kW hidaslataus eli 8A / 1vaihe. Kahden vuoden kokemuksella ei ole ollut koskaan tarve ladata yhtään nopeammin.

[@MikkoMertanen-px3qv]

Meillä on toisinaan ajettu samana päivänä parisataa kilometriä ja kotona on pitänyt ladata 11kW :llä välillä, jotta akku riittää loppupäiväksi. Pakkastakin toki silloin oli tätä hetkeä rapsakammin. :)

[@EmDzei]

Ai että hyvää tietoa tällaiselle, jolla ei ole vielä omakohtaista kokemusta sähköauton lataamisesta. Kysymys: latausasemilla näkee töpselin, jossa on sekä tasa- että vaihtovirta liittimet samassa. KZbin-videoilla näkee sitten, että tubettaja työntää tämän yhdistelmätöpselin autonsa latausliittimeen. Siis häh!? Kummalla tavalla sitä autoa sitten ladataan vai kummallakin: pikana (DC, tasavirralla) vai vaihtovirralla (AC). Olen saattanut kysyä samaa asiaa toisaalla, mutta vastaus vielä puuttuu. Jään jännityksellä odottamaan osaako joku vastata tähän. Kiitän jo etukäteen vastaajaa.

[@MarkoSiintomaa]

Tarkoitat varmaan juuri CCS-pikalatausta eli samanlaisen pistokkeen vastakappaletta, mikä näkyi Jeepissä? CCS on periaatteessa vaan AC Type 2-liittimen lisäys. Tasavirta DC-pikaladattaessa virta kulkee auton oman AC-laturin ohi CCS:n kautta ja laturipömpeli työntää suoraan virtaa auton autoon. Elektroniikka sitten keskenään juttelee minkälaisella kW ja ampeereilla akku sitten latautuu. USA:ssa sitten yksi pikalatausliittimistä on Type 1+CCS. Saman näköinen kuin meilläkin, mutta yläosan pyöreä liitin on Type 1 mallinen. Tosin sielläkin on myös Chademo ja Teslan oma Nacs eli North American Charging Standard, jonka Tesla on nyt avannut muillekin. Siitä vaikuttaisi tulevan nyt kovaa tahtia yleinen pikalatausliitin myös muissakin automerkeissä.

[@mikkoholopainen5686]

Se toki kannattaa ottaa pienemmällä latausteholla huomioon, että lataushäviö on pienemmällä teholla ladattaessa suurempi kuin tehokkaammin ladattaessa.

[@testi2025]

Paitsi jos 11kw teholla auto aktiivisesti jäähdyttää tuolla teholla. Silloin pykälää pienempi teho voi olla se tehokkain.

[@MikkoMertanen-px3qv]

Sähkölämmityksen kanssa on pakko pudottaa latausvirta ainakin meillä 13A:ksi. Muuten menee pikkusen liian nahkoille maksimiteho 3*25A pääsulakkeilla. Illalla vielä vuodenaikatariffilla napsahtaa lämminvesivaraaja päälle. 17,25kW kärsii ottaa tehoa yhteensä. Kovien pakkasten aikaan eräänä iltana katsoin sähkö mittarista hetkellisen tehon pyörivän 15kW tuntumassa kun auto latasi 3*13A eli noin 9kW. Ei kärsi sähkösaunaa (8kW) laittaa päälle samaan aikaan auton latauksen kanssa. 😂

[@AliusScitmelius]

@@MikkoMertanen-px3qv On olemassa sellaisia sähköauton kolmivaihe kotilatureita jotka mittaa virtaa pääsulakkeiden läheltä ja säätää laturia siten että kokonaiskulutus ei ylitä pääsulakkeiden kestoa (dynaaminen kuormanhallinta).

[@veli-mattiniemela9795]

​@@MikkoMertanen-px3qv Joutuu pian pitämään karvalakkia tuvassakin😬

[@Kimppikoo]

Stellantis käytti pitkään Mahlen tekemiä sisäisiä ac-latureita. Ne on tosi huonolaatuisia ja niitä on rikkoutunut paljon. Uusi maksaa merkistä riippuen 5-9 tonnia. Toistaiseksi nämä on vielä korjattu tehtaan piikkiin, mutta kannattaa huomioida käytettyä ostaessa.

[@MarkoSiintomaa]

Jostain on jäänyt mielikuva, että tämä koskee kolmivaihelatureita?

[@skiglaaja]

Stellantiksen akku 50kwh brutto ja netto 45 kwh. Tässä puskuria, ei tarvitse miettiä 80% rajoja.

[@MarkoSiintomaa]

Tässä mallissa oli uudempi 54 / 51 kWh (brt/nto) akku.

[@hannusalonen2522]

Meillä Mokka e ja sitä ennen eCorsa. Kysyin muyjältä tätä 80% latausta akun säädtämiseen ja selvitti Opelin maahantuojalta asian. Voi ladata aina täyteen!

[@skiglaaja]

Mikä on maahantuojan tai myyjän ohjeistus uudemman akun täyteen lataamisesta? Ettei jää kommentit oletukseksi ja mutuiluksi.

[@mikak-h4543]

@@hannusalonen2522 Ainakin Citroënin 45/50 akkuisen kohdalla lukee seuraavasti. "Mitkä ovat parhaat käytännöt akun kestävyyden maksimoimiseksi? Mikäli käyttösi sallii, lataa akkua 20%-80% välillä." Eikökän tuo lähtökohta päde samalla lailla vähän kaikkiin litium-akkuihin kännyköistä sähköautoihin. Ja näköjään Corsan ohjekirjassa lukee myös vastaavaa. Älä lataa ajoakkua yli 80% mikäli se ei ole tarpeen. Avengerin ohjekirjassa myös samoin. Jeep suosittelee ettet lataa akkua päivittäin täyteen vaan pidät varausta alle 80% niin usein kuin mahdollista. Sinänsä varsin typerää, ettei ole annettu mahdollisuutta säätää max lataustasoa.

[@Toplastek]

Tämä 100% ohjeistus tuli myös Opelilta. En moiseen uskonut. On kyllä hieman työlästä latailua,kun ei autossa ole max.rajoitusta. Latailen kyllä 100%kun tietää että akkua lähtee heti kuluttamaan, mutta täytenä en jätä seisomaan. Eikö se näin ole aina Lithium akkujen kanssa toimittu...

[@jakobshus]

Miten kerrostaloissa? Meillä on vain tavalliset roikkapaikat. 10A sulake ja 2 h antaa virtaa kellolla säädettävissä. Ei taideta paljoa latailla meidän pihalla.

[@MarkoSiintomaa]

Aikamoista säätämistä on, jos joutuu parin tunnin välein kelloa säätämään eikä ehkä muutenkaan suositeltavaa. Taloyhtiöltä lupa, kello pois ja tilalle oma kulutusmittari, niin naapurit moikkailee myös tulevaisuudessa?

[@TheMikke]

Vuodenpäivät tullut ladattua tuollaisesta Garo IDL "lämpötolpasta", eli siis lämpötolppaa muistuttava pömpeli jossa pistorasiat mihin tulee jatkuva virta sekä ajastettavat. Hyvin on riittänyt omiin ajoihin, vaikka vaan 8A tehoilla latailen.

[@Mariini]

SATmaticin tai vastaavan korvaava rasia tilalle, joka on tarkoitettu auton lataamiseen, sis. kWh mittarin.

[@mjpk987]

Lataamiseen pitää olla aina taloyhtiön lupa joka käytännössä tarkoittaa yhtiökokouksen periaatepäätöstä sallia lataus tietyillä ehdoilla (ml. sähköstä veloitettava hinta ja laskutustapa). Käytännössä aina homma lähtee siitä että taloyhtiö teettää ammattilaisella kartoituksen jolla selvitetään millä teholla voidaan vetojen ja pääsulakkeiden kannalta ladata, ja suhteuttaa tämä siihen miten suuritehoista kotilatausta taloyhtiössä halutaan. Nuo kartoitukset eivät tietääkseni paljoa maksa eli ei pitäisi muodostua kynnykseksi. Jos tyydytään 8/10A latausvirtaan - joka riittää oikeasti pitkälle - homma hoituu parhaimmillaan varsin edullisesti vaihtamalla lämmitystolpan pää uuteen jossa lataukseen tarkoitettu pistorasia ei sisällä kelloa mutta sen sijaan on kWh-mittari jonka kertymän perusteella lataaja maksaa käyttämästään sähköstä.

[@ReijoValminen]

Sähköautoja on mittailtu joka suuntaan, mutta mitä maksaa sähköauton kulut, kun latausta joutuu jatkuvasti tekemään maksullisista pumpuista? Suomen asunnoista on noin 45 % kerrostaloissa. Kannattaako sähköauton hankkiminen? Monella on polttisauto tällä hetkellä. Sillä tankkaus kestää muutaman minuutin illalla ja aamulla voi hurauttaa 400 km vaikka ilman pysähdystä, oli helle, sade tai pakkanen. Entäs sähkäri?

[@mikkoholopainen5686]

Kallistahan se on julkisilla latauspaikoilla sähköautoa ladata kun sitä vertaa kotilataukseen. Tämä kerrostaloparkkipaikoilla sijaitsevien sähkötolppien saattaminen siihen kuntoon, että sähköautoja saisi niissä ladattua, on oma haasteensa. Mutta kehitys kehittyy ja varmasti remonttien yhteydessä saadaan asiat sille tolalle, että lataus kerrostalojen sähkötolpista onnistuu. Itselläni ainakin on auton "tankkaukseen" menevä aika vähentynyt sen jälkeen kun tuli sähköauto talouteen. Iltaisin autosta luukku auki, ja töpseli kiinni. Nopeampaa ja helpompaa kuin tankkaamaan lähteminen, tankilla jonottaminen, maksuautomaatille kävely, kortin laittaminen automaattiin ja tunnusluvun näpyttely, kortin pois ottaminen, itse tankkaukseen menevä aika jne. Sähköauto ei todellakaan sovi heille, joilla on tarve päivittäin ajaa kusematta Hangosta Nuorgamiin peräkärri perässä, suksiboksi katolla, 20 sentin loskassa ja -35 asteen pakkasessa. Ne hommat kannattaa edelleen hoitaa polttomoottoriautoilla. Muille voi sähköautoa suositella.

[@JassoLama]

No en hommaisi sähköautoa jos en pystyisi kotona lataamaan edullisella sähköllä .

[@mjpk987]

Jos pystyy lataamaan S- tai K-ryhmän markettien peruslatauslaitteista, sähkö maksaa niissä yleensä 22 senttiä kilowattitunnilta. Jos auto kuluttaa seinästä mitattuna 20 kWh satasella (toteutuu ainakin energiatehokkaimmilla sähkiksillä), kuluksi tulee 4,4 euroa sadalle kilometriille. Jos kerrostalossa on omat parkkipaikat joissa lämmitystolpat, hidaslatauksen järjestäminen ei yleensä ole kovinkaan kallista varsinkin tarve kerrallaan toteutettuna. Eikä kuormanhallinnalla varustetun max. 11 kW per paikka -latauksen järjestäminen vaikeaa ole mutta kuluja tulee enemmän. Tähän jälkimmäiseen tosin on saanut ainakin tähän asti valtiolta tukea. Hankalinta latausmahdollisuuden järjestäminen on ns. kantakaupunkialueilla joilla pysäköidään kadunvarteen. Ei toki tekemätön paikka mutta rakentaminen on monessa mielessä haastavampaa. Tätä kyllä tulee kompensoimaan jo laissa oleva vaatimus rakentaa peruslatausta kaikkiin yleisessä käytössä olevien kiinteistöjen parkkiksille jolloin meille tulee väistämättä varsin paljon paikkoja joissa ladata. Maalla tämä on kaikkein helpointa kun joka talossa on aina voimavirtaa tarjolla - silloin riittää noin 300 euron arvoinen latausjohto joka Markollakin tuossa käytössä on.

[@JassoLama]

Pidätkö tuota latausjohtoa aina kiinni tuossa voimavirta pistorasiassa ?

[@MarkoSiintomaa]

En

[@mjpk987]

Meillä taas on "puolikiinteä" asennus jossa latauslaite on käytännössä aina kiinni voimavirtarasiassa. Tällöin tilanne on käytännössä sama kuin kiinteässä asennuksessa eikä tästä mitään haittaa pitäisi olla.

[@JassoLama]

@@mjpk987 onko se tuollainen samanlainen johto ja siinä näyttö sit koko ajan päällä ?

[@mjpk987]

@@JassoLama Ei ole sama tuote mutta periaate on sama näissä kaikissa joissa toinen pää menee pistorasiaan (yksi- tai kolmivaihe) ja toinen autoon (Type 2 -liitin). Joissakin on näyttö, monessa vain merkkivalot.

[@jakki89]

Passaako leafiin sama latauslaite kuin tuohon jeeppiin?

[@MarkoSiintomaa]

Sama type 2 -latausliitin on kummassakin autossa. Sukosta saa ladattua yksivaiheisena ja voimavirrasta sitten kolmivaiheisesti, jos auton laturi vaan tajuaa kolmivaihesähköä. Lyhyesti kyllä.

[@jakki89]

@@MarkoSiintomaa Onko vanhemmassakin leafissa type 2?

[@MarkoSiintomaa]

@@jakki89 Vanhemmassa ensimmäisen sukupolven Leafissa hitaan latauksen liitin on Type 1 eli toiselta nimeltään J1772, joka taas on käytössä esimerkiksi Amerikassa. Type 1 on yksivaihelataukseen tarkoitettu liitin eli kolmivaihelataus ei onnistu sillä. Se on lienee ollut yksi miksi Type 2:sta tuli standardi Euroopassa.

[@kaimuhonen4936]

Kiitos

[@jarppaQ]

Tuliko sukolla yöllä akku täyteen

[@MarkoSiintomaa]

Riippuu yön pituudesta eli miten pitkään ehtii latautua 😉 Jos akku on aivan tyhjä niin kyllä se vaatii suurempaa lataustehoa tai sitten pitää laittaa aikaisemmin lataus alkamaan, jotta akku on täynnä aamulla.

[@JuSa172]

Lataakohan 12 v akku silloin kun lataa suurteholaturilla?

[@MarkoSiintomaa]

Pikalatuksessa auton laturi ohitetaan, joten en oikein usko 12 voltin akkua ladattavan. Pitäisi joskus mitata ja katsoa 🤔

[@AliusScitmelius]

Suurteholatauksen aika on niin lyhyt ja jos auto lataa pienjänniteakkua ajettaessa, niin pienjänniteakku kerkiää latautua matkalla.

[@konttinen]

Pikkuakkua ei ladata ajoakkua ladatessa.