Kiitos Jari aivan loistavasta esityksestä eilen Garbaldilla.
@tiedetuubi_jari_makinenАй бұрын
Oli ilo!
@reinoahtiainen99012 ай бұрын
Kiitos, sähköilmailun tilanteesta, jään mielenkiinnolla odottamaan mitä jatkossa seuraa.
@leopiipponen76932 ай бұрын
Sähkölentämisestä tulee mieleen helsingin hölmöilut. Malmin lentokentällähän tehtiin ensimmäinen sähköinen lento ainaskin suomessa... Kenttä on nykysin kiinni, kun sinne pitäs rakentaa taloja. Jos lentokenttä olsi saannut jatkaa toimintaansa, olsi helsinki yksi sähköisen lentämisen kehitys paikoista, kun täällä oli osaajia ja tekiöitä. Sähköinen lentäminen tulee jossakin vaiheessa kannattavaksi ja jopa halvemmaksi, kunhan tekniikka vielä hieman kehittyy... varsinkin akkujen osalta. Hybridi voi olla tän kehityksen välivaihe jonka aikana ehditään miettimään mitä muuta voidaan kehitellä. Jumbojen muuttuminen sähköiseksi ei välttämättä tapahdu ihan vielä... Lataaminen saattaisi olla liian hidasta, ellei akkupaketteja voisi vaihtaa suoraan ladattuihin kentillä.
@romppaukko2 ай бұрын
Mahtuis kait ne lenteleen Nummelastakin, jos vaan olis rahoja niitä kehittelemään. Ja Lopeltakin vois lennellä. Molemmissa olis ilmatilaa ainakin paremmin, kuin Seutulan ympäristössä.🤔
@leopiipponen76932 ай бұрын
@@romppaukko Malmilla oli tilat ja osaajat, sekä useia kouluja, joilla olisi paikka kunnon testaamiseen
@jouniko2 ай бұрын
Tuntuu ainakin itsekeskeisen hupilentelyn äänet vähentyneen Helsingin edustalla, olen siitä tyytyväinen.
@romppaukko2 ай бұрын
@@leopiipponen7693 Voishan ne siirtää hiukan halvempiin paikkoihin. Onhan se Patrian lentokonetehdaskin ihan korvessa.
@leopiipponen76932 ай бұрын
@@jouniko Itse asun kentän naapurissa ja sen tuottamat äänet on olleet aikas harmittomia verrattuna isojen lentokoneiden yli lentoihin jonka meteli on oikeestikkin kovaa ja häiritsevää. Melu kuuluu myös yöllä, jota ei malmin kentältä tullut, kun se oli kiinni öiseen aikaan :)
@chiss41812 ай бұрын
Sähkölentokoneiden käyttöönoton nopeus riippuu pitkälti akkujen energiatiheyden kasvusta, joka vaatii kehitystä nykyisestä 250-300 Wh/kg tasosta kohti 500-700 Wh/kg, jos puhutaan hieman pidemmän reitin lennoista.
@3pii6pii9pii.2 ай бұрын
Ajoakuston hyötysuhde on vielä huono eli akut ovat painavia verrattuna niiden energiatiheyteen.Odotellaan tekniikan kehittymistä ja sitä oikeaa ja aitoa vihreää siirtymää.
@3pii6pii9pii.2 ай бұрын
Ajoakuston hyötysuhde on vielä huono eli akut ovat painavia verrattuna niiden energiatiheyteen.Odotellaan tekniikan kehittymistä ja sitä oikeaa ja aitoa vihreää siirtymää.
@teemutiainen8602 ай бұрын
Hyvä video sähkökoneiden nykytilasta, mutta olisin kaivannut myös ajatuksia sen suhteen, miten suuret latausvirrat toteutetaan lentokentille. Onko ajatus vetää 100 metriä pitkillä jatkojohdoilla laturi koneen luo vai ajetaanko kone aina laturiin? Latausvirrat lienee sen verran suuria, että tämä tulee vaatimaan merkittäviä investointeja myös lentokentille, ennen kuin liikennöinti voi alkaa. Ja onko kellään mitään erityisiä innovaatioita aiheen tiimoilla, kuten että nousukiidossa oltaisiin vielä kiinni kiitorataan rakennetussa sähköradassa ja siten jäisi merkittävästi enemmän akkuvirtaa varsinaisen matkan ajalle.
@vaktmaskiner2 ай бұрын
Hyvä video. Voisit myös tehdä videon sähkölaivoista, sähkölautoista ja sähköhinaajista, sellaisia kun jo on ja ovat yleistymässä.
@Riutanharju2 ай бұрын
Joskus hehkutetaan vetyä lentokoneiden tulevaisuutena, mutta onko aineen räjähdysherkkyys saatu kuriin Hindenburgin ajoista? ✴
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
On, mutta (hieman mutkia suoraksi vetäen) ongelma on nyt lähinnä se, miten ilmailussa uusi vetytekniikka lentokelpuutetaan. Eli todistetaan varmasti, että erikoistilanteissakaan vetyä ei pääse tankeista (muualle kuin minne pitää).
@mattivirta2 ай бұрын
@@tiedetuubi_jari_makinen sanoisin että vety energian lähteenä konesissa olis 100x turvallisempi kuin nämä sähköpelleilyt ja himmelit, toivottavasti FAA ei koskaan näitä hyväksy sähköpelleilyä yleisimmäksi ja enenmpää ilmailun alalle ikinä.
@montystar2 ай бұрын
@@tiedetuubi_jari_makinen Tämä todistamisvaihe taitaa yleensä olla paljon pidempi vaihe kuin viimeisen protyypin jälkeen rakennettavaan toimivaan konseptiin kuluu aikaa. Tarkoitan vastaavaa kuin esimerkiksi 3D-tulostetun paineastian turvallisuuden todistaminen tiedeyhteisöissä ja yrityksissä kesti 1-2 vuotta, mutta viranomaisille todistamiseen on muistaakseni kulunut jo lähes 5 vuotta. (En muista nyt muista tarkkaan paljonko aikaa meni mihinkin, mutta tähän tyyliin homma on edennyt).
@jakobshus2 ай бұрын
Kiitos mielenkiintoisesta videosta, tuli heti ajatus esim Kuopio-Vaasa -reitistä ym poikittaislinjoista, joihin tuo 30 matkustajaa olisi melkoisen passeli kapasiteetti. Finnair ei tokikaan pidä tuosta kun heidän strategia on että kaikkien lentojen pitää lähteä tai tulla Helsinkiin ja palvella heidän isojen koneiden syöttöliikennettä. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja, jos lippujen hinnat olisivat alle satasen, ei kannattaisi enää kaahata autolla suomea halki/poikki.
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Just tuollaiset linjat olisi näille erinomaisia. Voi tosin olla niin, ettei Finnair ole niitä innostunut operoimaan, vaan joku muu yhtiö alkaa lentää näitä lyhyitä kotimaanlentoja. Jos olisin bisnesmies, niin saattaisin harkita firman perustamista :-)
@mattivirta2 ай бұрын
kyllä ne käytännössä voisivat olla alle 50€ jopa koska espanjaankin ja muualle pystyy lentämään alle 100€ nykyisin monellakin yhtiöllä, Finnair on se monopolikuristaja joka haluaa kaiken olevan itsellään ja tuhoaa muut yrittäjät kentältä, onhan noita ollut jotka yrittivät mutta Finnair ja jopa hallituksen avulla tuhosi kaikki nousevat kilpailijat ja on edelleen monopoli asemassa ja ainoa yhtiä joka koko euroopassa pitää ryöstöhintoja enää.
@MrShadowduck2 ай бұрын
Jäin miettimään missä painavat akustot koneessa ovat? Tulee mieleen että melkeinpä mikä akkujen sijoitus vaan on ongelmallinen ja saammekin varmasti jänniä lentoturmatutkinta jaksoja telkkariin sähkökoneiden vuoksi.
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Ne on siinä isossa pahkurassa koneen ”mahan alla”. Tästä kyllä olisi pitänyt kertoa enemmän videolla, mutta varmasti palaan asiaan. Ks kuva: mb.cision.com/Public/21953/3743229/ba190c1cf26238c1_org.png
@nepheg12 ай бұрын
Onko tietoa mitä tuollainen 30 paikkainen sähkölentokone maksaa? Mitä energia maksaa vaikka per 100km vs. perinteinen vastaavan kokoinen lentokone?
@MR-ub6sq2 ай бұрын
Selvisikö missään kohtaa, montako kWh:ta tarvitaan ES30:aa pelkällä sähköllä lennettäessä sen 200 km 30 matkustajaa Rovaniemelle? Onko akkuteknologia käytännössä Natriumsuolakennoja vai LitiumRautaFosfaattia vai mitä?
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Eivät paljoa kerro yksityskohtia, mutta näyttää olevan litiumrautafisfaattia. Akkupaketit tekee BAE Systems: heartaerospace.com/newsroom/bae-systems-and-heart-aerospace-to-collaborate-on-battery-for-electric-airplane/
@karihamalainen96222 ай бұрын
Muistakaa, että KUUMAILMAPALLOLLA On menty nopeamin maapallon ympäri kuin sähkölentokoneella.
@joukokuisma95742 ай бұрын
Jaa , ihan oikeasti vai maapallon ympäri 80 päivässä - meiningillä ? Montako välilaskua tarvittiin ? Luulisi että aika monta.
@karihamalainen96222 ай бұрын
@@joukokuisma9574 Lue sitä sähkölentokoneen taaperusta- Lehdistö itse otti esille, että kuumailmapallolla mentiin lujempaa.
@HannuLindberg-eb5pb2 ай бұрын
200 km lento niin ettei se ole yhteys tai jatkolento ei tunne järkevältä jos kummassakin päässä on järjestettävä liittymäkuljetus keskustan ja syrjässä sijaitsevan lentokentän välille. 200 km matkan ajaa vaikka sähköautolla edullisemmin ja nopeammin suoraan keskustasta keskustaan ilman monta pomppimista kulkuvälineestä toiseen ja kentillä odottelua.
@Laxitas2 ай бұрын
Sähkö autoilijana, odotan sähkölentokoneita, jos se on niiiin paljon mukavampaa, kuin diesel- s.auton ero.
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Pipistelissä eron huomasi kyllä hyvin! Hiljainen, moottori toimii rullatessa vain kun on tarvis ja teho tulee saman tien, ei viiveellä.
@joukokuisma95742 ай бұрын
En missään tapauksessa mokomaan lähtisi matkustajaksi.
@raimohaajanen27822 ай бұрын
Eihän koko asiassa ole kuin yksi iso ongelma, eli mistä saadaan se sähkö, eli riittävästi energiaa sähkömoottoreiden pyörittämiseen. Akuistako? Fysiikka pistää siinä hanttiin jo kovasti. Litium akku on hieno keksintö, entä siitä eteenpäin? Ja jokatapauksessa akut painaa. Vai voisiko pieni kevyt sähkölentokone olla kuin purjekone, joka termiikeistä kerää ensin aikansa korkeutta, sitten loivaan liukuun alas ja potkurin lavat akkuja lataamaan 🙂
@montystar2 ай бұрын
Käsittääkseni, jokainen lentokone on moottoreilla varustettu liidokki. Suurin energian tarve on nousussa ja laskussa. Etenkin nousussa. Lennon aikana moottoreilla lähinnä lisätään nopeutta ja matkan pituutta. Jos nopeudella ei ole suurta merkitystä, niin tietyn matkan (koneen malli vaikuttaa myös) voi periaatteessa tehdä niin, että noustaan tiettyyn korkeuteen ja sieltä sitten liidellään määränpäähän. Toki, laskeutumisessa pitää sitten moottoreilla hienosäätää jäljellä olevan matkan määrä sekä laskeutumiskulma. Tämä näin maallikkona.
@tapio_m68612 ай бұрын
400km ei kyllä valitettavasti lentokoneelle ole millään tavalla tarpeeksi. Tuollaisella etäisyydellä junayhteydet on järkevämpi ratkaisu. En usko että esimerkiksi Finnair ottaisi noin pienen rangen koneita käyttöön. Siinä jää jo se vilkkain reitti, Hki-Oulu, kantomatkan ulkopuolelle.
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
@@tapio_m6861 Tämä ei olisi muutenkaan hyvä kone Oulun reitille. Sen sijaan tällä voisi mm. aloittaa uudelleen (ja kannattavasti) syöttöliikenteen Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Ja luoda uusia paikallisreittejä - kuten tuon muistelemani Oulu-Ivalo-Sodankylä-Rovaniemi-Oulu tai muita sellaisia.
@romppaukko2 ай бұрын
Pienilläkin nopeilla koneilla lentäminen on helpompi ratkaisu kuin juna. Eteenkin paikkoihin jonne junalla täytyy kiertää.
@Manufly592 ай бұрын
Kawasakin moottori "lentokonepetroolilla"! Hmmm...
@ovfarmer2 ай бұрын
Sanoisin 2030
@timokuosmanen73992 ай бұрын
No, mistähän sähkökoneet viipyy? Akkutekniikka, tai mikä lie olisikaan patterien tekniikka.... Star Trek tekniikkaa odotellessa.... akut painaa.... vielä nykyään..
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Siksipä hybridiratkaisut on nyt muotia.
@arilehtiniemi2 ай бұрын
Kiitos hyvästä aiheesta, mutta mutta... (3:30) Ei kyllä voi pitää paikkaansa tuo väitteesi että sähkölentäminen olisi jotenkin ympäristöystävällisempää kuin sähköjunalla (ilman akkuteknologiaa) kulkevien junien!
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Jos on rata jo olemassa, niin tietysti energiaa kuluu per matkustaja junalla paljon vähemmän. Jos pitää rakentaa rata ja liikennettä on suht vähän, niin kokonaisuus kyllä kallistuu lentokoneen puolelle. Sehän tarvitsee vain pienen kiitotien kummassakin päässä.
@ivekuukkeli21562 ай бұрын
200 kg diesel polttoaine + säiliö vastaa 4000 kg akkuja. Ei sovi lentokoneeseen tämä akkukäyttö.
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Vähitellen alkaa sopimaan.
@haukionkannel2 ай бұрын
Varsinkin, jos lentoliikennettä aletaan myös verottaa ankarasti suhteessa päästöihin! Nythän lentoliikenne on käytännössä verovapaata. Lentokone polttoaineelle 200% haittavero ja alkaa sähkö kiinnostamaan!
@AH-li7ef2 ай бұрын
Onko tuo ajateltu niin että 20kg dieselistä muuttuu liike-energiaksi ja 180kg lämpöenergiaksi?
@ivekuukkeli21562 ай бұрын
@@AH-li7ef akkusähköllä toimiva todellinen rekka kuljettaa saman kuorman käyttäen 4000 kg akkujen sähköenergian kuin 200 kg dieseliä painoon lisättynä säiliön paino. Artikkeli julkaistu suomalaisessa lehdessä 2024 syyskuussa.
@karihamalainen96222 ай бұрын
Anteeksi mutta lentoharrastajan pitäisi tietää, että lentäminen kuluttaa tolkutomasti enemän energiaa mitä mikään muu liikumismuoto. Myös lentokoneen tulee kyetä menemään VARAkentälle jos sää ei anna laskeutumis mahdolisuuksia. Koneen on kyetävä tekwmään useita laskun keskeytyksiä ja uudet laskuyritykset ja silti vielä paineilla varakentälle. Utopiaa .... vielä.
@jirikivaari2 ай бұрын
Merkityksetöntä ja väärin. Ensinnäkin moderni jetti kuluttaa jotain 7 kertaa VÄHEMMÄN löpöä per matkustaja per km verrattuna esim. autoon. Tämä johtuu siitä, että kone voi viedä paljon enempi matkustajia ja suihkumoottorit ovat paljon tehokkaampia kuin polttomoottori. Toiseksi oikeat vertailut tulevat täydestä hinnasta johon tulevat menopelien hankintakustannukset, mutta myös infra ja kaikki. Lentokentät, tiet ja junaradat maksavat myös paljon. Ja kolmanneksi puheet jostain energiasta on ihan talousepätieteellistä kamaa, kustannuksia tulee paljon muustakin (kaikki se on "energiaa" mutta tämä on tautologia), mutta oikeasti energia ei ole edes kovin kallista. Ydinvoima ja tallennettu energia uusiutuvista vedyllä on erittäin halpaa. Parhaimmillaan se on jotain dollarin pari per matka per matkustaja. Eli olettaen että kummatkin liikkumismuodot käyttäisi sähköä, niin oikeasti se lipun hinta tulisi aivan jostain muusta.
@karihamalainen96222 ай бұрын
4-6 litraa lentokonepoltoainetta per 100 km ei os sanomiisi lukuihin. Tässä ei ole edes se että lentokene tyhjentää tankejaan kun lasku on selvä. Asun lentoaseman lähellä ja se poltoaine haisee ilmassa.
@karihamalainen96222 ай бұрын
@@jirikivaari Vihreää ideologia-huuhaata.
@markku92532 ай бұрын
Sähköllä toimivat matkustajalentokoneet odottelevat ilmeisesti sopivia sähkönsyöttökaapeleita. 😂 Pölynimureista tuttujen kaapelikelojen pituudet ja tehonsyöttö-kestot ja muut ominaisuudet kaipaavat vielä hieman hiomista 🤣
@Ravenlord792 ай бұрын
Lentopetroolilla toimiva korkeaviritteinen 4-tahti moottori🫡 oliskohan ennemminki mahdollista saada turbiinimoottori toimimaan ammonjakilla 🤔
@tiedetuubi_jari_makinen2 ай бұрын
Tuskin on ihan normi-Kawasakin moottori. Diesel-moottori pitää olla kerosiinille.